PÄIVÄN PAIKALLISRADIO: VERKKOMUSEON ANTIA: RADIO YKKÖNEN, RADIO ETTAN, RADIO ONE OSA 2.

Muutamaa kuukautta Cityn jälkeen samalla paikkakunnalla, Helsingissä toimintansa aloittanut Radio Ykkönen/ Ettan lähetti monen muun aseman tavoin urheiluselostuksia, myös yhteislähetyksinä kuten seuraavista, asemalla toimineen, myös TV:stä tutun Anssi Kukkosen ja Radio Jyväskylästä käsin toimineen, selostaja- päätoimittaja Kari Tynin muistelmista ilmenee.

Markus Similä soitti ja kysyi, josko Kukkosta kiinnostaisi tulla selostamaan jääkiekkoa ja tämä vastasi ”No, totta helvetissä!” Ura Ettanissa alkoi Jokereiden ja HIFK:n kotiotteluilla, Helsingin Jäähallissa näitä järjestettiin kuten myös seurojen vierasotteluja. Viikonloppuisin Kukkonen teki studiossa yhteenvetoja sunnuntaisin, tiistaisin ja torstaisin tehdyistä selostuksista, joihin liittyen Stadin Säkki haastatteli häntä myös omassa ohjelmassaan ja Maria Valkama teki koosteita hänelle niin ikään. Pieni piiri toimi Ykkösessä, erittäin intensiivisesti tehden. 10-15 hengen nyrkkipaja oli aluksi vain ja Kukkonen sanoikin ensimmäisen vuoden joulujuhlassa, että nyt ovat näin pienet puitteet vielä, mutta yleensä käy niin, että myöhemmin on tönimistä, kun on niin paljon porukkaa. Kukkonen teki freelancerina hommia. Aluksi hänellä oli mukana Helsingin ulkopuolisissa selostuksissa tekniikasta huolehtinut insinööri, mutta myöhemmin matkalaukun kokoinen selostuspakki, yhdistellen langanpäitä. Tampere ja Turku olivat näitä paikkoja Helsingin ulkopuolella, joista käsin selostuksia hoidettiin. HJK:n kotiotteluja niin ikään Kukkosen hoidettavina oli. Ari Wiskari teki hienosti, kun hommasi Osuuspankin sponsoriksi ja OP:n mainos tuli selostusten lomassa myös sitten. Wiskari itse haastatteli maalintekijöitä ja muuten pelin kulkuun

vaikuttaneita henkilöitä. Yleisurheilukilpailuja oli ohjelmassa niin ikään ja Helsinki City Marathon, jossa Kukkonen kulki lähetysutossa, sen katolla istuen, selostaen kilpailevan joukon edellä. Mies otti kerran Veijalaisen mukaan selostuskeikalle otteluihin todistaakseen sekavaa juttua, kun hän oli HIFK:n matseissa, yleisö sanoi, että on HIFK:n puolella myös ja kun oli Jokerien matseissa niin sama juttu heidän kanssaan. Vaikka mies olikin puolueeton tosiasiassa. Tulevaan seuraajansa J-P Jalon kanssakin Kukkonen teki yhteislähetyksiä Turussa ollessaan, kun Jalo teki samaan aikaan Auran Aalloille selostuksia. Kukkosella on erittäin positiivisia muistoja ajoistaan Radio Ykkösen palveluksessa kaikkiaan. Urheiluselostuksissa ja niiden määrissä Ettan oli edelläkävijä, YLE tuli jälkijunassa.

Selostukset tehtiin tuolloin kahden radioaseman yhteislähetyksenä eli Radio Jyväskylän ja Radio Ykkösen yhteistyönä.

Selostin tällä tavalla mm. Izvestija-turnauksen molemmille asemille (toimin tuolloin Radio Jyväskylän päätoimittajana).
Silloin oli muistaakseni YLEllä joku lakko, minkä vuoksi YLEn kanavilta ei tullut Moskovan-turnauksesta mitään, joten tämähän oli lähes vallankumouksellista toimintaa.
Sitten teimme myös HIFK-JYP ja JYP-HIFK -pelejä yhteisselostuksena Anssi Kukkosen kanssa ja ideana oli, että kahden joukkueen selostajat tekevät yhteistyötä ja molempien radioiden kuuntelijat saavat koko paketin. Ajatus oli alunperin muistaakseni Veijalaisen Mapen. Täytyy muistaa, että liikenneministeriö valvoi tuolloin tarkkaan, ettei tapahdu ketjuuntumista ja siksi maksimillaan vain kaksi asemaa sai tehdä yhteislähetystä ja tätä lupaehtojen sallimaa oikeutta Radio Ykkönen ja Radio Jyväskylä käyttivät hyödykseen tässä kiekkoyhteistyössä.

Urheilu-uutisia ja haastattelua sisältää myös oheinen Stadin Säkin toimittama lähetyspätkä vuodelta 1992:http://yourlisten.com/magomusa/radio-ettan-1992-and-radio-city-broadcast-samples

Ks. myös Isa Kukkapuro-Enbomin muistelmat aiheeseen liittyen artikkelisarjan aiemmassa julkaisussa:http://wp.me/p4JzxO-Tk

img365

PÄIVÄN PAIKALLISRADIO: VERKKOMUSEON ANTIA: RADIO CITY OSA 2.

Ja palataan pääkaupunkiseudulle ja maamme järjestyksessä toiseen paikallisradioon jonka aloittamisesta tulee kuluvan vuoden vappuna 31 vuotta täyteen. Pitkään asema toimi ihan vaan pääkaupunkiseudulla kuuluen. Nykyään se taas on levittäytynyt ympäri Suomen omistajavaihdosten myötä. Mutta seuraavassa muutama, alkuperäisen Cityn ihminen palaa aseman juurille.

Atro Lahtela:

Mä aloitin Cityssä syksyllä 1985, sen opiskelijaradion, Kanava Kampin, (Kämpin?) avustajana ja olin siellä vuoteen 1991 asti. Silloin olin ns. Siniparta, eli Cityn elokuvatoimittaja. Tein paljon kulttuurikamaa ja juonsin aamuja, aamupäiviä sekä kaikenlaista sellaista. Tein aina välillä Elämän älyä Tuomo Heikkolan ja Jarmo Mäkäläisen kanssa.

Jari Sarasvuo:

Kuulostaa ehkä hassulta, mutta mulla oli siihen aikaan pahoja puheentuottamiseen liittyviä ongelmia ja pelkotiloja. En omasta mielestäni osannut ollenkaan puhua, Sarasvuo kertoo.

Njassa:

Mä ainakin olin vuonna 1985 vastaan näitä Bruceja ja Bryan Adamseja ja Totoja. Ne oli mulle antikristus. Mulla oli henkilökohtainen päämäärä, et aina kun tulee jotain uutta, mä soitan sitä, ennen kuin siitä tulee suosittua. Kun siitä alkoi tulla hittimatskua, se oli mulle jo kuollut. Se oli sitä klubismia, mitä tässä hommassa joskus vaaditaan.

Tietyllä tavalla se lähti siitä, et siihen aikaan tapahtui kaikkea mielenkiintoista. Oli hyvää independent- skitta- juttua, tuli rappia, tuli heviä. Ei tarvinnut soittaa sitä keskitien meininkiä. Muut hoiti sen. Se oli siinä kaikista parasta.

Norppa tietysti diggas sitä Amerikan meininkiä. Ja Norppahan on sellainen henkilö, jonka kanssa mulla on ollut erittäin monta kertaa riitaa erilaisista asioista. Mutta se nyt vaan oli sen homman nimi. Lepakossa ovet paukkui usein.

City oli sellainen musta aukko joka veti puoleensa erilaisia hahmoja. Oli se alkuajan radikalismi, jossa ei ollut periaatteessa mitään radikaalia. Oli vaan erilaisia ihmisiä, jotka ajatteli eri tavalla. Siellä oli ihmisiä, jotka ei välttämättä ollut toimittajia ja ne sohelsi ja sähelsi. Sit oli suuria visionäärejä niin kuin Teppo Turkki. Tietyllä tavalla kunnioitti sitä et sillä oli ideoita, mutta toisaalta en voinut sietää sitä, et sen mielestä elämän pitäis olla koko ajan niin helvetin ihmeellistä ja innovatiivista. Ainahan on tiettyjä ihmisiä, jotka rakentelee omia utopioita ja visioita. Se oli ihan samanlaista visiointia, kun Bello Romano ja Sam Inkinen keskusteli Roo Ketvelin kanssa 90-luvun alussa radiossa teknokulttuurista.

Eihän siinä Cityn radikalismissa ollut mitään muuta radikaalia kuin se, että sanottiin asiat niin kuin ihmiset sanoo ne kadulla. Ei ollut niitä litanioita, mitä muka toimittamisessa pitää olla. Monet asiat menee sillä lailla paremmin sisään. Radiossa on aina ollut se ongelma, et kun on radiotoimittajia, ja ne tekee toimituksellista työtä, ne tappaa sen koko jutun.

Juontopätkiä alkuajoilta kuultavissa seuraavassa (tietokoneella toistettavissa):http://www.themusichutch.com/listen-song/radio-city-speaks-etc-6/133630/

Ks. Ripa Vuorimiehen alias Papa Monteron muistelut aiheeseen liittyen artikkelisarjan aiemmassa jaksossa:http://wp.me/p4JzxO-Tb

CCI28092014_0024

TÄSSÄ KUUSSA, VUONNA 1996 TAPAHTUNEITA ERITYISIÄ, RADIOON LIITTYVIÄ JUTTUJA

Tässä osiossa aina vähän väliä on luvassa lähinnä 1990-luvun artisteja/ yhtyeitä hittikappaleineen jotka ovat sijoittuneet yllä mainittuna ajankohtana listoille joilla on paikallisradioiden kanssa tekemistä erityisesti. Eli seuraavaan malliin:

Jyväskylästä Suomen kartalle ponnistanut yhtye Miljoonasade sai heti ensisinglestään Lapsuuden sankarille, hitin ja sen myötä bändi saavutti suuren suosion niin albumi- kuin singlenyynneillään. Yhtye teki ahkerasti pitkäsoittoja ollen aktiivinen vuoteen 2010 asti jolloin lopetti toimintansa tosin epäsäännöllisesti keikkaillen senkin jälkeen. Tätä luettaessa on bändi jälleen aktiivisesti yhdessä toimien uusien julkaisujen myötä. Myös radioasemat ovat soittaneet heidän musiikkiaan josta erityisenä osoituksena esim. huhtikuun 1996 radiolistan pistetilaston ykkössija kappaleella Tulkoon rakkaus.

Lisäinfoa yhtyeen toimintaan liittyen:https://fi.wikipedia.org/wiki/Miljoonasade

Viimeksi mainitun kappaleen sis. albumin osalta infoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Poikapainia_ja_digitaalidaameja ja kappaleen kuuntelulinkkiä:

Yhtyeen esittämien kappaleiden paikallisradiosoittojen osalta muistelmia:http://wp.me/p46kJl-wi

Miljoonasateen 1980- ja 1990- lukujen levytyksiä listattuna ja kuunneltavissa:http://wp.me/p46kJl-19t

PÄIVÄN PAIKALLISRADIO: VERKKOMUSEON ANTIA: RADIO 957 OSA 2.

Ja Lappeenrannasta tiemme käy Tampereelle jälleen ja paikkakunnan ensimmäisen ja pisimpään toimineen paikallisen aseman, 957:n mukanaan tuomiin muistoihin joita valottaa paremmin levy-yhtiö- ja musiikkikauppatoiminnasta tuttu mies, Epe Helenius.

Olin dj Pertti Ström, tein rockin ja popin huumorilla höystettyjä 2-3 tunnin erikoisohjelmia kerran viikossa, välillä illalla, välillä iltapäivisin 1986 – 92.
Alunperin ohjelman nimi oli ”Pauketta ja räminää” mutta se vaihteli vuosien saatossa. Erikoisuutena oli ohjelman sisällä Turun Lista, jossa soitin viikon karmeimmat kappaleet.

Erityisen mieleenpainuva juttu em. Turun Listan lailla oli P.Strömin keskisormitesti: Pyysin kaikki autoilijoita näyttämään viereiselle kuskille keskisormea. Ne jotka eivät suuttuneet,
kuuntelivat samaa kanavaa. Ja kerran jouduin liikenneministerin määräämän poliisitutkimuksen kohteeksi kun olin vihjaillut Raimo Vistbackan suosineen sukulaisiaan
autokoululupia myönnettäessä. Ei tullut rangaistuksia, mutta poliisi kuunteli pari päivää referenssinauhoja.

Heleniuksen johtama levy-yhtiö Poko Records tuotti vuonna 1980 yhden pitkäsoiton Juicelle, Kuusessa ollaan- joulualbumin jonka tunnetuin esitys on eittämättä Sika.

957 toteutti artistin 40- vuotisssyntymäjuhlan kunniaksi myös seuraavassa kuultavan ohjelmasarjan jossa Juice muistelee uraansa ja luonnollisesti myös musiikkiesityksiään kuullaan.

Ks. myös Mikko Honkalan 957- aiheiset muistelmat artikkelisarjan aiemmassa julkaisussa:http://wp.me/p4JzxO-SY

PÄIVÄN PAIKALLISRADIO: VERKKOMUSEON ANTIA: RADIO SAIMAAN AALLOT/ RADIO DIXI OSA 2.

Kotkasta ei tarvitse kovin pitkää matkaa tehdä kun ollaan jo Lappeenrannassa. Siellä on vaikuttanut parikin paikallisradiota, joista ensimmäinen, Saimaan Aallot lähetti suosittua Kuuttikanava– ohjelmaa, Juha Pietiläisen toimittamana. Seuraavassa hän palaa noihin pioneeriaikoihin tämän aseman osalta.

Työskentelin ko. aseman palveluksessa freelancer – toimittajana noin 10/85-30.10/87 välisenä aikana. Tein aluksi kerran viikossa Kuuttikanava – nimistä nuorisolle suunnattua, lähinnä paikkakunnalla vierailevien rokkiartistien haastatteluihin perustuvaa ohjelmaa. Vuoden 1987 alusta syksyyn asti tein lisäksi Perjantai pilalla ohjelmaa aluksi yhdessä Jari Niemelän kanssa ja sitten yksin.

Aamuohjelman toimittaja lähetti reippaasti kaksi tuntia ohjelmaa ilman, että lähettimen piuhat oli kiinni. Asia paljastui vasta kun toimitusjohtaja saapui työpaikalle ja ihmetteli miksei autoradiosta kuulunut mitään.
Toimitukseen oli saatu ensimmäisiä raahattavia Nokian matkapuhelimia ja päätimme tehdä Perjantai pilalla – ohjelmaan suoraa lähetystä poliisiautosta. Hieman iäkkäämpi konstaapeli ei meinannut ymmärtää mitenkään, että hänen puheensa menee suoraan lähetykseen poliisiauton takapenkiltä.
Henkilöistä jäi erityisesti mieleen Juice Leskisen kanssa tehdyn haastattelutuokion jälkeinen kosteahko aamupäivä, jonka jälkiseurauksista kirjoitettiin seuraavana maanantaina Ilta-Sanomissa.
Viimeistä lähetystä tehdessäni soitti joku naishenkilö ja kyseli, että mistäpäin radiota tämä Saimaan Aallot löytyy kun olisi kerrankin ohjelmaa jota hän haluaisi kuunnella. Ohjelmassa oli mm. silloin suuressa suosiossa olleiden Matin ja Tepon sänkyhaastattelu.
Radioon työskentelemään pääsynsä tuo seuraavanlaisia muistoja myös: Laitoin lehdessä olleen ilmoituksen perään kirjeen ja seuraavana päivänä soikin jo puhelin. ”Mattijuhani Koponen Saimaan Aalloista terve! Laitoit mielenkiintoisen kirjeen. Pääsetkö käymään täällä?” Työhaastattelussa oli muistaakseni yksi kysymys: ”Millaista ohjelmaa tekisit, jos saisit tehdä ihan mitä vaan?” Ilmeisesti vastasin oikein.

Saimaan Aaltojen lähetystaltiointia vuodelta 1989 seuraavassa kuultavissa:

Ks. myös Ulla Ylösen ja Marjut Kemiläisen muistelmat aiheeseen liittyen artikkelisarjan aiemmassa julkaisussa:http://wp.me/p4JzxO-SV

 

PÄIVÄN PAIKALLISRADIO: VERKKOMUSEON ANTIA: RADIO LOKKI OSA 2.

Jyväskylästä mennään sitten seuraavaksi merkittävään satamakaupunkiin Kotkaan taas jossa toimi ensin Radio Lokki muutaman vuoden ja sen jälkeen Radio Albatrossi, pääosin saman porukan voimin kunnes siirtyi Iskelmä- radioasemien ketjuun. Mika Rahkoselle on jäänyt ikimuistoisena mieleen aika Lokissa jota hän seuraavassa valottaa.

Tulin remmiin johonkin harjoittelijapestiin muistaakseni 1989, olisko ollut alkuvuodesta.

Siinä alkoi sitten pikku hiljaa tulla sellainen fiilis, että nyt on kivaa, tämä voisi olla oma ala, mutta ehkä tätä olisi hyvä vähän opiskellakin ja katsoa vähän etäämmältä. Hain keväällä 1991 Tampereen yliopistoon opiskelemaan journalismia, pääsin sisään ja otin lopputilin. Suurin piirtein kaksi vuotta olin.

Toimittajan hommia tein. Aamujuontoja, päivälähetyksiä, jonkun korisselostuksenkin, mutta loppua kohti jotenkin enemmän uutishommia – ja uutismaailmaan sitten ajauduinkin myöhemmin työuralla kokonaan.

Se oli aika monelle, minullekin, ensimmäinen vakituinen työpaikka alalla, ja se näkyi ja kuului usein – hyvässä ja pahassa. Vähän vielä moni harjoitteli työyhteisössä olemista ylipäänsä.

Lukemattomia sattumuksia tulee mieleen, isoja ja pienempiä, ja osan varmaan muistan väärin jo nyt.
Paljon tehtiin erilaisia jäyniä, ja tietysti oli aina parempi, jos ne kuuluivat lähetyksessä.

Nykynäkökulmasta oli paljon ihan käsittämättömiä juttuja. Niin kuin se, että aamujuontaja sai pitkään valita musiikin koko aamuun ihan omien mieltymystensä mukaan ilman että kukaan puuttui asiaan mitenkään. Kaikenmoista rokkia minäkin pönttö soitin, kun siitä itse tykkäsin.

Melkein kaikki jutut olivat täysin editoimattomia haastatteluja. Sellaista onko-ollut-ongelmia-miten-asia-on-ratkaistu-Ruotsissa-miten-tästä-eteenpäin – tasoa.

Lokkikin Ylen aikaisen tavoin välitti tietoa avoimista työpaikoista kuten seuraavalta taltoinnilta kuuluu:http://yourlisten.com/magomusa/radio-lokki-broadcast-sample-4

Ks. myös Virpi Herrasen muistelut aiheeseen liittyen artikkelisarjan aiemmassa julkaisussa:http://wp.me/p4JzxO-SF

189496_180561278657277_816331_n

Kuva radion toimituksesta.

PÄIVÄN PAIKALLISRADIO: VERKKOMUSEON ANTIA: RADIO JYVÄSKYLÄ OSA 2.

Jyväskylään tuli ensi kertaa paikallisradio ensimmäisellä ryntäyksellä vuonna 1985 ja toimi sillä omistuksella vuosituhannen vaihteeseen asti. Nykyäänkin samalla nimellä Radio Jyväskylä toimiva asema löytyy paikkakunnalta, osittain samojen henkilöiden pyörittämänä. Mutta mennäänpä ihan sinne pioneeriaikaan Eeva Lehtimäen muistojen myötä.

”Olin tehnyt Radio Jyväskylälle ylioppilaskunnan radio-ohjelmaa, suoraa viikottaista makasiiniohjelmaa Kampuksen Kaikua vuodesta 88 alkaen ja sitä kautta minut bongattiin mukaan Radio Jyväskylään. Aloitin radiolla kesätoimittajana 1989. Olin välillä pidempään töissä, välillä opiskelin. Kesällä 91 en ollut radiolla. Kesä 93 ja kevät/kesä meni jo Ylen tv-uutisissa. Siihen saakka radiolla. Olin uutistoimittajana, juontajana, teimme kaikki myös pidempiä reppareita sekä olimme mukana isossa satsauksessa eli Jyväskylän suurajojen ralliradiona.

Alkuvuodet olivat kovaa tekemisen meininkiä. Mieleen ovat jääneet erityisesti pidemmät sarjarepparit. Tutustuimme mm. eri ammatteihin. Itse seurasin Finnairin lentäjiä. Tein myös pidemmän jutun, jossa vietin päivän Lapinlahden Lintujen kanssa laskuvarjokurssilla Tikkakoskella. Bändi oli lyönyt hyppäämisestä vetoa ja sain vihiä tapahtumasta Ilokiven keikalla. Ralliradiot sekä yöradiot, joita teimme, olivat myös hauskoja kokemuksia. Yhtenä vuonna sain myös ralliradioon melko ”eläväisen” haastattelun silloiselta pääministeriltä Harri Holkerilta, joka oli rallien suojelija. Yhytimme Anu Kuivasmäen kanssa hallituskriisin takia myöhässä paikalle saapuneen pääministerin Laajavuoren läheltä, kun hänen helikopterinsa laskeutui. Vauhdikkaalla tuulella ollut Holkeri antoi erään ministerin kuulla kunniansa! Suurajoista on jäänyt mieleen myös Teemu Selänteen haastattelu juuri ennen kuin hän oli lähdössä ammattilaiseksi NHL:ään. Alkuaikoina valitsimme myös täysin itse soitetun musiikin. Formaattiajattelu alkoi tulla Radio Jyväskylään vasta pikkuhiljaa loppuaikoinani. ”

Seuraavassa videodokumenttia noilta ajoilta:

Ks. myös Timo Lievemaan muistelut aiheeseen liittyen artikkelisarjan aiemmassa julkaisussa:http://wp.me/p4JzxO-Si

MENESTYSARTISTI PRINCE ON KUOLLUT

Niin kuin seuraavasta artikkelista käy ilmi:http://www.iltalehti.fi/viihde/2016042121453538_vi.shtml

Mieleen painuneita, esittämiensä kappaleiden radiosoittoja 1990-luvulta:https://1990luvunradioasemat.wordpress.com/2015/01/20/paikallisradioiden-musiikillisia-muistelmia-per-artisti-prince-tafkap/

Verkkomuseon uutisblogin ylläpito ottaa osaa taiteilijan poismenoon.

Prince_at_Coachella